Ensimmäisiltä viikoilta

Nyt kun minä vihdoinkin pääsin internettiin, niin pistäkin sitten näitä kuvia rytinällä, jotka ovat kolmesta viikostani täällä. Ruosta minun pitäisi vielä alkaa ottaa kuvia...

Yolandan työpäivän jälkeen siellä vietettiin yhden työntekijän synttäreitä. Kuvassa ei ole synttärisankari, mutta kuitenkin. Syntymäpäivät tulivat minulle aivan yllätyksenä, kun olin jo valmistautunut lähtemään takaisin kotiin.

Minä ja Carla. Ihana ihminen, joka on pitänyt minulle seuraa Yolandan työpaikalla.

Olihan minulla kuva syntymäpäiväsankarista! Stefi ja ainut kuva hänestä.

Minun ensimmäinen ja tähän mennessä ainoa kerta rannalla. Uimista ei tuona kertana tullut kokeiltua, mutta syömistä sitäkin enemämän.

Ja tapasin uusia ihmisiä! Tällä kertaa muitankin kuin Yolandan kavereita. Vietin lähes koko päivä rannalla heidän seurassaan. Andrea ja ? Andrea kertoi, että hänellä on kaveri, joka fanittaa Suomea! Kuinka haluaisinkaan tavata hänet!

Yolandan kavereita ja minun koulukavereitani. Minä, Yolanda, Mariajose ja Adriana.

Viimeisenä päivänä Yolandan työpaikalla oli huvittelua. Lapsille oli suunnattu kaikenlaista ohjelmaa ja minulle sitten kuvaamita ja syömistä.

Voi kun ne lapset olikin suloisia, vaikka en heidän nimiä oppinutkaan! <3

Ja älkää nyt huolestuko siellä kotona, mutta oltuani pari viikkoa Meksikossa, menin jo naimisiin. Saanko esitellä mieheni Jorge. (sormuksessa on pinkki norsu, jos joku haluaa tietää)

Aaww!

Kolme ohjaajista palkittiin ja kaksi heistä olivat ne, joiden kanssa vietin lähes kaiken aikani tuolla - ööm - urheilukeskuksessa. Yolanda ja hän, jonka nimen jo unohdin...

Meksikossa olevat! Kai te olette jo maistaneet tätä! Keitettyä maissia juuston ja chilin kera. Niin hyvää! Myydän lähes jokaisessa kadun kulmassa. Nam!

Yksi aamu heräsin ja minulle ilmoitettiin, että tunnin päästä lähdetään ajamaan jollekin ystävän loma-asunnolle, jossa olemme yhden yön. Ja siellä on kylmä. Okei?

Siellä oli oikeasti kylmä! Yöllä nukuin farkut ja villasukat jalassa tiukasti peiton alla. Tuolla sain kuitenkin nousta pitkästä aikaa hevosen selkään. Okei no, minua talutettiin :D Eivät tienneet minun seitsemän vuoden ratsastus-harrastuksesta. Eipä se haitannut.

Minun on kuitenkin todella vaikea pitää suuni ja ilmeeni täällä kurissa aina, kun näen eläimiä. Vähänkin isommat koirat ja hevoset ovat hyvin aliravitun näkyisiä ja kaikilta näkee selkeästi kylkiluut. Ainoat lemmikit, joista täällä tunnutaan välittävät eniten ovat pienet chihuahuat. (menikö nimi väärin?) Linnutkin ovat niin pienissä häkeissä, että...

Siellä oli kylmä, mutta todella kaunista. Luonto oli hiukan lähempänä Suomen luontoa.

No, jos palmuja ei lasketa.

Häikäsitykää! Minun uusi puhelin! Täällä ei muuten kukaan tunnu tietävän, että mm. Nokia ja Angry Birds ovat Suomesta...

Yksi kuva minun huoneestani, mutta se antaa aika täydellisen kuvan koko kokonaisuudesta. Mitäs pidätte?

Näkymä minun ikkunastani, kun katsotaan hieman vasemmalle.

Ja host-veli osti itselleen juuri lemminkin :)

Kuten muuten huomaatte, en jaksa panostaa yhtään näihin otsikointeihin tai käsikirjoituksiin. Ehkä se ei kuitenkaan haittaa.