Perjantaihan on yleensäkin todella mahtava päivä viikossa, koska se tietää - mitäs muutakaan - kuin viikonloppua! Minulle tämän viime perjatai oli kuitenkin vuorostaan erityisen hauska :D
Mitä siis tapahtuikaan:
Koulussa oli oikein mukavasti heti aamusta koe aineesta Literatura eli näiden äidinkielen koe. Kun käsitellään kirjallisuutta espanjaksi, niin se ei ehkä ole se minun vahvin osa-alueeni, mutta arvatkaapa mitä? Sain 5 pistettä! :D Okei... Pakko nyt kuitenkin paljastaa, että kaksi niistä tuli monivalintatehtävistä ja kolme verbien alleviivaamisesta, eikä näillä pisteillä kuitenkaan taideta päästä koetta läpi, mutta...
Koulussakaan ei ollut ihan tavallinen päivä, sillä joskus klo 9 aikoihin koulun eteen saapui kolme bussia, jotka lähtivät kuljettamaan kaikkia koululaisia alempaan Motolinia-kouluun, jonne siis saapuivat Poza Rican kaikki motolinialaiset. No, mitäs me siellä teimme? Rukoilimme.
;D
En ymmärrä espanjaa. En ole katolilainen. Minulla oli niiiiiiiin hauskaa... Uskontoa tungetaan tässä koulussa joka tuutista, mikä ei minun kannaltani ole kauhean viihdyttävää, mutta...
Siellä me sitten olimme kaikki motolinialaiset varmaan 1. luokasta meihin lukiolaisiin samassa salissa kuuntelemassa jonkinlaista saarnaa reilun tunnin verran. Välillä noustiin seisomaan ja sitten taas istumaan. Seisomaan. Istumaan. Seisomaan...
Tämän jälkeen palasimme koululle ja jatkoimme päivää normaalilla tavalla.
Koulun jälkeen menin muutamien luokkalaisteni kanssa syömään tacoja erääseen ravintolaan. Ja voih! Söin taas niin herkullisia tacoja, että..! Tacos con piña, queso y pastor + salsa verde y crema. Heaven!
Syömisen jälkeen pääsin kokeilemaan taas jotain uutta ja ihmeellistä. :) Nämä tytöt nimittäin kuuluvat Lions Clubiin, jonka yksi tehtävä on aina silloin tällöin jakaa ruokaa sairaalassa ihmisille, joilla ei siihen ehkä ole varmaa ym. Tällä kertaa minä pääsin heidän mukaansa ja mikä voisikaan olla ihanampaa kuin ihmisten auttaminen :)
No, pakko myöntää, että yksi juttu taisi sinä päivänä sen ylittää:
Paketti Suomesta!
Sain ravintolassa host-äidiltä viestin, että minulle on saapunut minun vanhempieni lähettämä paketti ja arvatkaa vain miten vaikea oli odottaa kotiin pääsyä! Onneksi ei ollut muu perhe kotona ja sain yksin riemuidioottina iloita paketin avaamisesta ja sisällöstä. Hieman harmitti, että juuri se paketti, joka sisälsi suklaata, päätti jättää tulematta, mutta voin sanoa, että täytelakut eivät jää syömättä!
Seuraavaa pakettia odotellessa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti