Feliz Dia de Amor!
Suomessa ystävänpäivä tulee aina vähän huomaamatta ja sitä ei välttämättä tajua kuin vasta päivää/pari ennen. Tai niin minä muistelisin. Täällä siihen pitää kuitenkin valmistautua, koska sinun on tarkoitus hankkia ties millainen läjä lahjoja annettavaksi kaikille sinun ihanille ystävillesi! Minäkin siis otin osaa tähän tanssiin. Ostin hyvissä ajoin kaupasta 30 kappaletta mini-suklaamuffinsseja ja viimeisenä iltana askartelin niin puutikuista ja paperista kauniit kirjekuoret tikun nokkaan, jonka törkkäsin keskelle leivosta. (Saitteko jonkainlaisen mielikuvan? Kuvatodisteita ei ole)
Hieman pelolla odotin tuota päivää. Koulu antoi sille päivälle jopa vapauden uniformusta, joten omilla kuteilla mentiin. Ja kun niistä koulun porteista astuin sisään niin siellähän se aula oli täynnä päiden yläpuolella leijuvia, sydämen muotoisia ilmapalloja täynnä. Jokaisessa nurkassa oli ylimääräisiä muovipusseja, jotka tursusivat ystäville lahjoitettavia pieniä lahjoja.
Koko päivä oli melkein kokonaisuudessaan omistettu lahojen antamiselle. Meillä ainoastaan yhdellä tuplatunnilla työskenneltiin, mikä oli ihan vain uuden tiukan opettajan takia. Muuten ihmiset vain rupattelivat ja antelivat lahoja, jotka olivat lähinnä suklaata, ilmapalloja, pehmoleluja, kuppikakkuja (cupcakes) ja tikkareita. Ruokataukokin oli venytetty ties miten monen tunnin pituiseksi niin, että varmasti kerkesi syödä ne kaikki monet leivokset mitkä sair lahjaksi. Koulu myös jakoi ilmaiseksi tacoja, mutta niitä en kyllä lähtenyt jonottamaan muutaman sadan metrin jonon päästä. Mussutin siis parin tunnin ajan kuppikakkuja ja suklaata.
Oikein hauskaa viihdettä oli koululaisille, kun joku pariskuntaraukka lähti ylittämään koulun pihaa. Muutama pöytä päätti silloin alkaa kiljua oikein mukavasti osoittean rakkauttaan tai mikä niiden tarkoitus sitten olikaan :D
Koulupäivä meni siis oikein mukavan pinkeissä ja sokerisissa tunnelmissa. Ainut vaan, että unohdin lahjoittaa muffinin ex-host-siskolle, joka palasi Saksasta. Huuuuuups....!
Koulun jälkeen tarkoitus oli (ainakin minun mielestäni) mennä syömään kaveriporukalla pizzaa ostarille, mutta loppujen lopuksi söinkin vain Ariadnen ja Maferin kanssa sushia kolmistaan. Mikä ei minua kyllä haitannut. Mitä vähemmän porukkaa, sitä enemmän ymmärrän :D Lopistiin siis hetki ruoan ääressä, jonka jälkeen menin vielä loppuillaksi Ariadnen kotiin kunnes host-vanhemmat ja Rose tulivat hakemaan minua ja mentiin pizzalle. Minulla ei kyllä kovin kova nälkä ollut kaikesta siitä suklaasta... Kuitenkin syötiin ja palattiin kotiin siinä puoli yhdentoista maissa..
Kotona: Mamá..! Puedo quedar en la casa mañana y dormir? (+ koiranpentuilme)
No, se ei mikään haaste ollut :D "Mikäs siinä!" Jäin siis tänään kotiin nukkumaan, kunnes ennen puolta päivää lähdin Rosen kanssa juoksemaan hänen asioilleen. Ja nyt odotan ruokaa. (Söin jo keksejä alle...)
Bye!
(Mä oikeasti unohdin käyttää sitä kameraa tämän päivän aikana)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti