Päivityksiä hotellihuoneesta.
Kohta on tullut heiluttua Suomi-perheen kanssa jo kaksi viikkoa ja aika on mennytkin hurjan nopeasti alkushokkien jälkeen. Ensimmäinen järkytys taisi tulla siitä, kun näin "pikku"veljeni 9n kuukauden jälkeen ja sainkin yhtäkkiä katsoa ylöspäin.
Ja toinen shokki iski vastaan, kun menin suomalaisten kanssa ruokakauppaan; ensimmäisenä alettiin etsiä leipätarvikkeita.
Hyvin on kuitenkin mennyt, kunmolestakin (kanaa suklaa-pähkinä-chilikastikkeesta) selvittiin ilman vatsanväänteitä ja ensimmäisen aurikoisen päivän jälkeen eivät ole palaneet toista kertaa.
Monet asiat on vielä näkemättä ja maistamatta ja aika tuntuu loppuvan kesken. Eiköhän tässä kuitenkin keritä enne kuin palaavat taas sinne Suomen herkulliseen kymmeneen asteeseen.
Kuvia ja tarinoita pistän tulemaan sitten kun pääsen taas halailemaan ikävöimääni läppäriä. Sormet kun tuntuvat menevän hieman solmuun tässä kännykän kosketusnäppäimistöllä. Minä kun kerkesin jo tottua minun luotettavaan Nokian kapulaani.
Jasmin kuittaa!