¡ 6 días !

Ja niin ne päivät vähenevät. Ja minulla kun jossain vaiheessa oli puolen välin kriisi. Mites nyt tämä, että minulla on noin kaksi ja puoli päivää aikaa Poza Ricassa, perjantaina kaikki pitää olla pakattuna ja autossa, kun otamme suunnan kohti Veracruzia. Huuui....

Lauantaina pidettiin minun despedida perheen ja ystävien kesken. Söimme tacoja, kuuntelimme musiikkia, rupattelimme ja nauroimme. Ihanaa aikaa ystävien kanssa ♥ En kuitenkaan osaa tulla vielä surulliseksi, koska en osaa sisäistää, että en näitäkään ihmisiä tule näkemään pitkään aikaan. En osaa sisäistää, että minä palaan kotiin.

Tänään, kun taas etsin jotain kadonnutta kappaletta jo täyteen pakatusta matkalaukusta, minuun iski se muisto, kun pakkasin vielä kotona sitä samaista matkalaukkua tätä vuotta varten. Ja samalla haikeus. Ja se tunne, että millaista on olla kotona.

Minä olen usein pysähtynyt miettimään, että miten tämä asia menikään kotona Suomessa. Millainen minä olin tällaisissa tilanteissa? Miten minä hoidin asian? Miten reagoin? Minustaa tuntuu osittain, että olen muuttunut niin paljon, että en edes muista, että millainen olin ennen. Vai johtuuko se vain siitä, että ympäristö on muuttunut? Palaanko minä Suomessa takaisin siihen samaan minään, joka olin ennen? Tai mitä jos ihmiset eivät huomaa minun muuttuneen mihinkään suuntaan? Tai jos olen muuttunut heistä liikaa? 

Minä kuitenkin selvisin tästä uskomattomasta vuodesta, joka ei ole helpommasta päästä, joten eikö sitä olettaisi, että kotiin paluu ei ole juttu eikä mikään? Kyllä se nyt silti vähän jänskättää...

Olen kuitenkin todella innoissani palaamassa kotiin! Siellää on asioita, joita haluan tehdä. Joita haluan tuntea. Ihmisiä(ja eläimiä) joita haluan nähdä! Siellä on myös monia asioita, joita minun pitää kokea. Ei sitä tarvitse mennä maailman toiselle puolelle asti oppimaan :)

Enne vaihto-oppilaaksi lähtöä tuntui myös hieman kummalliselta kuvitella se, että palatessa opiskelisin vuodne nuorempien kanssa. Ei se nyt iso juttu ole, mutta kumminkin. Varsinkin niissä asioissa, kuten vanhojen tanssit, vanhojen risteily, valmistuminen,...
Nyt olen kuitenkin jopa hieman innoissani asiasta! Saan taas tutustua uusiin ihmisiin! Ja koko koulunikin on muuttunut kuluneen vuoden aikana, joten kaikki tulee jälleen olemaan aivan uutta! Tämän aivan erilaisen vuoden jälkeen en vain osaa palata johonkin samoihin vanhoihin uriin. Kaipaa tuttua ja turvallista, mutta myös uusia reittejä!

Pitäkää siis varanne! Minä palaan kotiin ja aion edelleen tehdä niitä samoja asioita mitä tein aiemminkin, mutta - ehkä myös jotain uutta.